Saariluoma toteaa kirjoituksessaan,
että teknologian nopean kehittymisen myötä on välttämätöntä kiinnittää
huomioita käyttäjien toimintaan. Psykologian tarkastelee ihmisiä käyttäjiä
erilaisissa rooleissa. Käyttäjäpsykologia käyttää koko psykologian alan käsite
ja teoriapohjaa, kun tarkastellaan vuorovaikutustilanteita. Käyttäjäpsykologia
haastaa vallitsevan psykologisen käsitteistön ja luo uusia näkökulmia
psykologiseen tietämykseen. Saariluoma, 2011. 46-47.) (131 sanaa)
Toisena lukuna oli Antti Oulasvirran (2011)
toimittamassa teoksessa Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus Kaisa
Väänänen-Vainio-Mattilan luku, joka käsitteli käytettävyyttä ja käyttäjäkeskeistä
suunnittelua. ISO-standardissa (ISO9241-11 1998) määritellään käytettävyyttä
vuorovaikutteisen tuotteen tai järjestelmän käytön näkökulmasta.
Väänänen-Vainio-Mattila toteaa, että käytettävyys on paljon muutakin kuin
käyttöliittymäsuunnittelua. Keskeisimpänä lähestymistapana voidaan pitää
käyttäjäkeskeistä suunnittelua, joka yleensä yhdistetään tuotteen
toteutusprosessiin. Käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun liittyy puolestaan
käyttökontekstin analysointi, käyttäjien tarpeiden tunteminen ja vaatimusten
määrittely sekä suunnitteluratkaisujen jatkuva arviointi. Tavoitteena on siis
kehittää tuote, joka vastaa käyttäjien tarpeita ja vaatimuksia, mutta
laatukriteerinä on käytettävyys. (Väänänen-Vainio-Mattila, 2011, 102.)
Hyvän käytettävyyden suunnittelu
tuotteeseen tai järjestelmään on osa käyttäjäkeskeisen suunnittelun prosessia.
Käyttäjäkeskeisen suunnittelun tavoitteena on tuoda tietoa käyttäjästä osaksi
suunnitteluprosessia. ISO13407-standardi määrittelee käyttäjäkeskeisen
suunnittelun periaatteita, prosesseja ja menetelmiä. Tähän liittyy neljä
periaatetta, joista ensimmäinen on käyttäjien
aktiivinen osallistuminen sekä käyttäjä- ja tehtävävaatimusten selkeä
ymmärtäminen. Toisena periaatteena on toimintojen
kohdentaminen käyttäjien ja teknologian välillä. Kolmantena periaatteena on
suunnitteluratkaisujen iterointi. Viimeisenä
periaatteena on monialainen suunnittelu.
(Väänänen-Vainio-Mattila, 2011, 106-107.) (Sanoja 147)
Näiden pohjalta täytyisi seuraavaksi tehdä pohdintaa blogin näkökulmasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti