Tietojärjestelmien peruskäsitteet

-         Tieto eli data on sama kuin esimerkiksi tuotteen tilauskoodi, kun tilauskoodin syöttää verkkokaupan hakuun, se näyttää tuotteen ja sen perustiedot eli informaation. Tällöin koodiin on lisätty merkitys, tuotteen lisätiedot. Tietämys eli knowledge on ihmisen tulkitsemaa merkityksellistä ja organisoitua tietoa. Tiedonkäsittely eli information processing on tuotteen tietoihin kohdistuvia toimenpiteitä, sen myötä valitaan ne tuotteet, jotka aiotaan ostaa. Tietojärjestelmä eli information system on ihmisten ja organisaatioden toiminnan tukemista tietotekniikan avulla. Tietojärjestelmä on työkalu, joka muotoillaan jokaiselle organisaatiolle toimintaan sopivaksi. Sidosryhmä muodostuu organisaation ympärillä toimivista yhteistyökumppaneista.

-          Esimerkkinä tietojärjestelmästä on yliopiston tenttijärjestelmä. Opiskelija aluksi kirjautuu WebOodiin ja valitsee sen kurssin jonka aikoo tenttiä. Kurssin kohdalla on tenttien aikataulut ja opiskelija valitsee sen tentin ajankohdan, jolloin haluaa tentin tehdä. Luulisin, että opintosihteeri laatii luettelon kyseisen kurssin tenttiin ilmoittautuneista. Luettelon opintosihteeri toimittaa tentin valvojalle ja varmaan tentin vastuuhenkilölle. Kurssin vastuuopettaja varmaan laatii tenttikysymykset ja toimittaa ne tentin valvojalle, joka jakaa kysymykset tentissä. Tentin valvoja kerää valmiit vastauspaperit oppilailta ja toimittaa ne tentin jälkeen vastuuopettajalle. Vastuuopettaja puolestaan arvostelee tenttivastaukset ja laatii luetteloon arvosanat. Luettelo toimitetaan puolestaan opintosihteerille, joka lisää kurssiarvosanat WebOodiin, josta opiskelija käy katsomassa kurssin arvosanan.

-          Tässä edellä mainitussa esimerkissä on käytössä yksi järjestelmä eli WebOodi, jota käyttää opiskelijat ja tietyt valtuutetut henkilöt yliopiston henkilöstöstä. Tämä edellä mainittu tenttiruljanssi on varsin raskas, sitä helpottaisi sähköinen tentti. Opiskelija menisi esimerkiksi Optimaan, johon on perustettu kansio kurssille. Siellä olisi sähköinen tentti, jonka voi suorittaa tietyn ajan puitteissa. Tentti on monivalintatentti ja siinä on ominaisuus, että tentti tarkistetaan heti. Opettaja käy vielä manuaalisesti tentit läpi ja lisää sitten arvosanan WebOodiin, josta opiskelija katsoo lopullisen kurssin arvosanan.

-          Pizzeriassa asiakas soittaa pizzeriaan, koska haluaa tilata pizzan. Pizzerian työntekijä vastaa puhelimeen ja ottaa tilauksen vastaan, kirjaa tilauksen paperille. Sitten hän vie tilauksen keittiöön ja keittiön työntekijä alkaa valmistaa pizzaa. Kun pizza on valmis, kotiinkuljetuspalvelusta vastaava henkilö ottaa tilauksen ja toimittaa sen asiakkaan ilmoittamaan osoitteeseen. Asiakas saa pizzan ja maksaa sen pankkikortilla. Pankkikortinlukija toimii langattomasti ja sitä voidaan ohjata tabletin tai puhelimen avulla.

-          Mahdollisimman automatisoitu esimerkki pizzeriasta olisi seuraava: Asiakas vierailee pizzerian sivuilla ja kirjaa tilauksensa internetin tilausjärjestelmään. Samalla hän maksaa tilauksen verkkopankissa. Keittiössä työntekijät lukevat tilauksen järjestelmässä ja alkavat paistaa asiakkaan valitsemaa pizzaa. Kun pizza on valmis, tieto tulee tiskin tietojärjestelmään ja kotiinkuljetuspalvelu ottaa tilauksen ja toimittaa sen asiakkaan ilmoittamaan osoitteeseen.

Käyttäjätutkimus

HCI eli human-computer interaction on keskeinen tietojenkäsittelytieteen tutkimusalue, jossa tutkitaan ihmisen ja tietokoneen välistä vuorovaikutusta. Tutkimuksen avulla pyritään ymmärtämään käyttäjän ja taustojen ymmärtämistä. Ihminen tietokoneen tai teknologian käyttäjänä kiinnostaa ja se on hyvä asia. Tähän aihealueeseen liittyy vahvana myös psykologia, joka selittää ihmisen käytöstä ja vuorovaikutusta tietyissä tilanteissa. Tutkittavien kohdalla täytyy huomioida ikä, ammatti ja ajankäyttö. Jokainen käyttäjä on yksilö ja aiemmat kokemukset ja odotukset vaikuttavat käyttökokemuksen. Ihmisen ja koneen välille muodostuu vuorovaikutus, eikä kaikkia vuorovaikutustilanteita pystytä ymmärtämään tarkastelemalla yksilöitä.

Tällä viikolla piti valita yksi väitöskirja ja perehtyä väitöskirjaan. Valitsin Tiiu Tennon väitöskirjan, jonka aiheena oli surffaajat ja syventyjät, verkko-oppimisympäristön pedagogisen rakenteen ja opiskelijoiden toimintaorientaatioiden tarkastelua. Väitöskirja on vuodelta 2011, joka on vanhempi kuin tehtävänannossa oli annettu. Pidän jääräpäisesti kiinni tästä väitöskirjasta, koska tämä oli juuri siitä aiheesta, jossa yhdistyy HCI ja kasvatustieteet. Voisin kuvitella tekeväni tästä aiheesta gradun tulevaisuudessa.

Älykäs kaulanauha

Tällä viikolla aiheena on käyttö- ja käyttäjäkokemus. Termeinä nämä ovat hyvin monitieteisiä ja ne saavat erilaisia merkityksiä näkökulmasta riippuen. Käyttäjäkokemus on subjektiivinen ja kokemus on aina yksilöllinen. Käyttäjän aikaisemmat mielikuvat ja kokemukset vaikuttavat käyttäjäkokemukseen. Käyttäjäkokemusta arvioidaan ennen käyttöä siten, että kysytään käyttäjältä, mitä odotuksia hänellä on uuden sovelluksen osalta. Käytön aikana käyttäjältä voidaan kysyä, että mitä ideoita ja ajatuksia hänellä on tälle sovellukselle. Käyttäjältä voidaan kysyä myös sovelluksen käytön jälkeen, että mitä kehitettävää tai ideoita löytyy.

Tällä viikolla tutustuimme luotaimeen, jonka avulla voidaan löytää todella hienoja innovaatioita. Valitsin luotaimeksi kaulanauhan, jota pidin kaulassa kaksi päivää. Kaulanauha muistutti aina kaulassa siitä, että nyt tätä kaulanauhan hienoja ominaisuuksia tarvitaan. Töissä sain paljon ideoita siitä, että mihin kaulanauhan tekniikkaa oikein tarvitsisi. Käytössä on paljon salasanoja eri porttaaleihin ja sovelluksiin, niiden muistaminen tuottaa aina välillä hankaluuksia. Olisi helppoa, jos kaulanauhassa olisi mötikkä, joka keskustelisi tietokoneen kanssa ja sisäänkirjautumisen yhteydessä ottaisi mötikästä tiedot. Ei tarvitsisi aina kaivella muistin perukoita.

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu

Käyttäjäkeskeiseen suunnittelun tehtävänä on tunnistaa sovelluksen piiriin kuuluvat ihmiset ja käyttäjät. Esimerkiksi minun puhelimessa oleva Spending sovellus käy periaatteessa kaiken ikäisille. Koululainen voi opetella rahankäyttöä siten, että laatii itselleen viikkorahan kokoisen budjetin, johon merkitsee kaikki menot. Samalla hän näkee, että miten paljon käyttää rahaa päivässä, viikossa, kuukaudessa ja vuodessa. Hyvän sovelluksen kehittäjät ovat vuorovaikutuksessa todellisten käyttäjien kanssa. Spendingiin on tullut uusi päivitys, joka oikeastaan ratkaisi sovelluksen ainoan ongelman. Aikaisemmin käytössä oli ainoastaan yksi tili, mutta minulla on käytössä useampi tili. Nyt päivityksen myötä on tullut mahdollisuus käyttää useampia tilejä. Eli ei tarvinnut antaa palautetta sovelluksen kehittäjälle. Tämän viikon ryhmätehtävänä oli kuunnella haastattelu ja vastata siihen liittyviin kysymyksiin. Sitten ryhmänä me arvioidaan vastauksia ja keskustellaan aiheesta.

Käytettävyys

Käytettävyys on laadullinen ominaisuus. Yleensä tietyt sovellukset luodaan tietyille käyttäjille tai käyttäjäryhmille. Sovelluksen yhtenä tavoitteena on toimia miellyttävästi ja alalla on paljon muita samantyylisiä sovelluksia, joten se aiheuttaa paljon kilpailua. Sovelluksia päivitetään usein ja niitä pyritään muokkaamaan kokoajan. Käytettävyyden tutkiminen on monitieteistä, koska siihen läheisesti liittyvät myös markkinointi ja psykologia. Aiheeseen perehdyttyäni mielenkiintoni käytettävyyttä kohtaan lisääntynyt, ehkä erityispedagogisella ja kauppatieteellisellä taustalla voisi olla hyötyä käytettävyyttä tutkittaessa. Kasvatustieteet tutkivat ihmisen käyttäytymistä ja oppimista, se puolestaan on osa käytettävyyttä. Markkinoinnista on hyötyä, kun lähdetään luomaan asiakkaalle palvelupakettia.

Tämän moduulin tehtävänä on käytettävyystestaus, jossa valitaan yksi sovellus, jolle luodaan käyttöohjeet. Toinen oppilas käyttää sovellusta laadituilla ohjeilla. Testeustilanne on eräänlainen haastattelu. Lopuksi molemmat reflektoi omaa oppimista.

Käyttäjä ja käytettävyys

Valitsin ensimmäiseksi luvuksi käyttäjän, jota on Pertti Saariluoma käsitellyt Antti Oulasvirran (2011) toimittamassa teoksessa Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus käyttäjää. Kun lähdetään kehittämään teknisiä tuotteita, niin usein käyttäjä unohdetaan. Yleensä unohtamisella tarkoitetaan sitä, että ihmiset eivät käytä laitteita ja ohjelmistoja, vaikka niistä olisi heille hyötyä. Tekniikka ei kohdistu oikealla tavalla käyttäjien tarpeisiin. Näitä voidaan kutsua alikäytöksi ja tekniikan virheelliseksi kohdistamiseksi. Alikäytöllä tarkoitetaan sitä, että tekniikka toimintamahdollisuuksia, mutta ihmiset eivät osaa käyttää niitä hyödykseen. Tekniikan virheellisellä kohdentamisella tarkoitetaan sitä, että tekniikkaa rakennetaan sellaiseen tarpeeseen, joita ei ole todellisuudessa olemassa. (Saariluoma, 2011. 45-46.)

Saariluoma toteaa kirjoituksessaan, että teknologian nopean kehittymisen myötä on välttämätöntä kiinnittää huomioita käyttäjien toimintaan. Psykologian tarkastelee ihmisiä käyttäjiä erilaisissa rooleissa. Käyttäjäpsykologia käyttää koko psykologian alan käsite ja teoriapohjaa, kun tarkastellaan vuorovaikutustilanteita. Käyttäjäpsykologia haastaa vallitsevan psykologisen käsitteistön ja luo uusia näkökulmia psykologiseen tietämykseen. Saariluoma, 2011. 46-47.) (131 sanaa)

Toisena lukuna oli Antti Oulasvirran (2011) toimittamassa teoksessa Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus Kaisa Väänänen-Vainio-Mattilan luku, joka käsitteli käytettävyyttä ja käyttäjäkeskeistä suunnittelua. ISO-standardissa (ISO9241-11 1998) määritellään käytettävyyttä vuorovaikutteisen tuotteen tai järjestelmän käytön näkökulmasta. Väänänen-Vainio-Mattila toteaa, että käytettävyys on paljon muutakin kuin käyttöliittymäsuunnittelua. Keskeisimpänä lähestymistapana voidaan pitää käyttäjäkeskeistä suunnittelua, joka yleensä yhdistetään tuotteen toteutusprosessiin. Käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun liittyy puolestaan käyttökontekstin analysointi, käyttäjien tarpeiden tunteminen ja vaatimusten määrittely sekä suunnitteluratkaisujen jatkuva arviointi. Tavoitteena on siis kehittää tuote, joka vastaa käyttäjien tarpeita ja vaatimuksia, mutta laatukriteerinä on käytettävyys. (Väänänen-Vainio-Mattila, 2011, 102.)

Hyvän käytettävyyden suunnittelu tuotteeseen tai järjestelmään on osa käyttäjäkeskeisen suunnittelun prosessia. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun tavoitteena on tuoda tietoa käyttäjästä osaksi suunnitteluprosessia. ISO13407-standardi määrittelee käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteita, prosesseja ja menetelmiä. Tähän liittyy neljä periaatetta, joista ensimmäinen on käyttäjien aktiivinen osallistuminen sekä käyttäjä- ja tehtävävaatimusten selkeä ymmärtäminen. Toisena periaatteena on toimintojen kohdentaminen käyttäjien ja teknologian välillä. Kolmantena periaatteena on suunnitteluratkaisujen iterointi. Viimeisenä periaatteena on monialainen suunnittelu. (Väänänen-Vainio-Mattila, 2011, 106-107.) (Sanoja 147)

Näiden pohjalta täytyisi seuraavaksi tehdä pohdintaa blogin näkökulmasta.

Käyttäkonteksti ja palvelumuotoilu

Toisen moduulin yhtenä aiheena on käyttökonteksti, joka täytyy tuntea ja sitä pitää ymmärtää, ennen kuin käyttäjille voidaan suunnitella uusia sovelluksia. Käyttökontekstiin liittyy myös käyttötilanne ja ympäristö. Käyttökontekstiin liittyy käyttäjät ja heidän tiedot ja taidot, lisäksi myös ikä ja sukupuoli. Käyttökontekstiin liittyy myös mobiili päätelaite. Yleensä käyttäjät ovat useiden eri ryhmien jäseniä, mobiilia käytetään koko ajan, jopa liikkeellä ollessa ja puhelin kulkee jatkuvasti taskussa tai laukussa mukana.

Toisen luennon aiheena oli palvelumuotoilu, käyttäjän näkökulmasta palvelut ja teknologiat ovat tulleet yhdeksi, tästä esimerkkinä ovat verkkokaupat ja fyysiset kaupat. Aina ei tarvitse tuotetta lähteä hakemaan fyysisestä kivijalkakaupasta, vaan samat tuotteet voidaan tilata verkkokaupasta omalta sohvalta vaikka tabletin avulla. Eri palvelukokonaisuuksia lähdetään suunnittelemaan käyttäjän näkökulmasta. Palvelu on hyvin laaja käsite, johon liittyy paljon eri palvelutuokioita. Tähän palvelumuotoiluun liittyy mielestäni hyvin markkinointi. Luodaan asiakkaalle tuotteita ja palveluita, jotka myydään asiakkaille.

Ryhmätyönä oli haastatella toisiamme puolistrukturoidulla haastattelulla. Puolistrukturoitu haastattelu on aiemmista opinnoista tutta ja olen litteroinut aiemminkin. Kysymykset ovat valmiina, joten niihin ei tarvinnut käyttää aikaa paljoa. Haastattelu oli lopulta aika lyhyt ja nopeasti litteroitu. Olen suorittanut aiemminkin puolistrukturoituja haastatteluita ja litteroinut sivu kaupalla. Tällä kertaa litteroin haastattelun kerralla yleiskielelle, joten se on kaikkien helppo lukea ilman murteen tuomia kommervenkkejä.