Käyttäjäkeskeinen suunnittelu

Käyttäjäkeskeiseen suunnittelun tehtävänä on tunnistaa sovelluksen piiriin kuuluvat ihmiset ja käyttäjät. Esimerkiksi minun puhelimessa oleva Spending sovellus käy periaatteessa kaiken ikäisille. Koululainen voi opetella rahankäyttöä siten, että laatii itselleen viikkorahan kokoisen budjetin, johon merkitsee kaikki menot. Samalla hän näkee, että miten paljon käyttää rahaa päivässä, viikossa, kuukaudessa ja vuodessa. Hyvän sovelluksen kehittäjät ovat vuorovaikutuksessa todellisten käyttäjien kanssa. Spendingiin on tullut uusi päivitys, joka oikeastaan ratkaisi sovelluksen ainoan ongelman. Aikaisemmin käytössä oli ainoastaan yksi tili, mutta minulla on käytössä useampi tili. Nyt päivityksen myötä on tullut mahdollisuus käyttää useampia tilejä. Eli ei tarvinnut antaa palautetta sovelluksen kehittäjälle. Tämän viikon ryhmätehtävänä oli kuunnella haastattelu ja vastata siihen liittyviin kysymyksiin. Sitten ryhmänä me arvioidaan vastauksia ja keskustellaan aiheesta.

Käytettävyys

Käytettävyys on laadullinen ominaisuus. Yleensä tietyt sovellukset luodaan tietyille käyttäjille tai käyttäjäryhmille. Sovelluksen yhtenä tavoitteena on toimia miellyttävästi ja alalla on paljon muita samantyylisiä sovelluksia, joten se aiheuttaa paljon kilpailua. Sovelluksia päivitetään usein ja niitä pyritään muokkaamaan kokoajan. Käytettävyyden tutkiminen on monitieteistä, koska siihen läheisesti liittyvät myös markkinointi ja psykologia. Aiheeseen perehdyttyäni mielenkiintoni käytettävyyttä kohtaan lisääntynyt, ehkä erityispedagogisella ja kauppatieteellisellä taustalla voisi olla hyötyä käytettävyyttä tutkittaessa. Kasvatustieteet tutkivat ihmisen käyttäytymistä ja oppimista, se puolestaan on osa käytettävyyttä. Markkinoinnista on hyötyä, kun lähdetään luomaan asiakkaalle palvelupakettia.

Tämän moduulin tehtävänä on käytettävyystestaus, jossa valitaan yksi sovellus, jolle luodaan käyttöohjeet. Toinen oppilas käyttää sovellusta laadituilla ohjeilla. Testeustilanne on eräänlainen haastattelu. Lopuksi molemmat reflektoi omaa oppimista.

Käyttäjä ja käytettävyys

Valitsin ensimmäiseksi luvuksi käyttäjän, jota on Pertti Saariluoma käsitellyt Antti Oulasvirran (2011) toimittamassa teoksessa Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus käyttäjää. Kun lähdetään kehittämään teknisiä tuotteita, niin usein käyttäjä unohdetaan. Yleensä unohtamisella tarkoitetaan sitä, että ihmiset eivät käytä laitteita ja ohjelmistoja, vaikka niistä olisi heille hyötyä. Tekniikka ei kohdistu oikealla tavalla käyttäjien tarpeisiin. Näitä voidaan kutsua alikäytöksi ja tekniikan virheelliseksi kohdistamiseksi. Alikäytöllä tarkoitetaan sitä, että tekniikka toimintamahdollisuuksia, mutta ihmiset eivät osaa käyttää niitä hyödykseen. Tekniikan virheellisellä kohdentamisella tarkoitetaan sitä, että tekniikkaa rakennetaan sellaiseen tarpeeseen, joita ei ole todellisuudessa olemassa. (Saariluoma, 2011. 45-46.)

Saariluoma toteaa kirjoituksessaan, että teknologian nopean kehittymisen myötä on välttämätöntä kiinnittää huomioita käyttäjien toimintaan. Psykologian tarkastelee ihmisiä käyttäjiä erilaisissa rooleissa. Käyttäjäpsykologia käyttää koko psykologian alan käsite ja teoriapohjaa, kun tarkastellaan vuorovaikutustilanteita. Käyttäjäpsykologia haastaa vallitsevan psykologisen käsitteistön ja luo uusia näkökulmia psykologiseen tietämykseen. Saariluoma, 2011. 46-47.) (131 sanaa)

Toisena lukuna oli Antti Oulasvirran (2011) toimittamassa teoksessa Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus Kaisa Väänänen-Vainio-Mattilan luku, joka käsitteli käytettävyyttä ja käyttäjäkeskeistä suunnittelua. ISO-standardissa (ISO9241-11 1998) määritellään käytettävyyttä vuorovaikutteisen tuotteen tai järjestelmän käytön näkökulmasta. Väänänen-Vainio-Mattila toteaa, että käytettävyys on paljon muutakin kuin käyttöliittymäsuunnittelua. Keskeisimpänä lähestymistapana voidaan pitää käyttäjäkeskeistä suunnittelua, joka yleensä yhdistetään tuotteen toteutusprosessiin. Käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun liittyy puolestaan käyttökontekstin analysointi, käyttäjien tarpeiden tunteminen ja vaatimusten määrittely sekä suunnitteluratkaisujen jatkuva arviointi. Tavoitteena on siis kehittää tuote, joka vastaa käyttäjien tarpeita ja vaatimuksia, mutta laatukriteerinä on käytettävyys. (Väänänen-Vainio-Mattila, 2011, 102.)

Hyvän käytettävyyden suunnittelu tuotteeseen tai järjestelmään on osa käyttäjäkeskeisen suunnittelun prosessia. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun tavoitteena on tuoda tietoa käyttäjästä osaksi suunnitteluprosessia. ISO13407-standardi määrittelee käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteita, prosesseja ja menetelmiä. Tähän liittyy neljä periaatetta, joista ensimmäinen on käyttäjien aktiivinen osallistuminen sekä käyttäjä- ja tehtävävaatimusten selkeä ymmärtäminen. Toisena periaatteena on toimintojen kohdentaminen käyttäjien ja teknologian välillä. Kolmantena periaatteena on suunnitteluratkaisujen iterointi. Viimeisenä periaatteena on monialainen suunnittelu. (Väänänen-Vainio-Mattila, 2011, 106-107.) (Sanoja 147)

Näiden pohjalta täytyisi seuraavaksi tehdä pohdintaa blogin näkökulmasta.

Käyttäkonteksti ja palvelumuotoilu

Toisen moduulin yhtenä aiheena on käyttökonteksti, joka täytyy tuntea ja sitä pitää ymmärtää, ennen kuin käyttäjille voidaan suunnitella uusia sovelluksia. Käyttökontekstiin liittyy myös käyttötilanne ja ympäristö. Käyttökontekstiin liittyy käyttäjät ja heidän tiedot ja taidot, lisäksi myös ikä ja sukupuoli. Käyttökontekstiin liittyy myös mobiili päätelaite. Yleensä käyttäjät ovat useiden eri ryhmien jäseniä, mobiilia käytetään koko ajan, jopa liikkeellä ollessa ja puhelin kulkee jatkuvasti taskussa tai laukussa mukana.

Toisen luennon aiheena oli palvelumuotoilu, käyttäjän näkökulmasta palvelut ja teknologiat ovat tulleet yhdeksi, tästä esimerkkinä ovat verkkokaupat ja fyysiset kaupat. Aina ei tarvitse tuotetta lähteä hakemaan fyysisestä kivijalkakaupasta, vaan samat tuotteet voidaan tilata verkkokaupasta omalta sohvalta vaikka tabletin avulla. Eri palvelukokonaisuuksia lähdetään suunnittelemaan käyttäjän näkökulmasta. Palvelu on hyvin laaja käsite, johon liittyy paljon eri palvelutuokioita. Tähän palvelumuotoiluun liittyy mielestäni hyvin markkinointi. Luodaan asiakkaalle tuotteita ja palveluita, jotka myydään asiakkaille.

Ryhmätyönä oli haastatella toisiamme puolistrukturoidulla haastattelulla. Puolistrukturoitu haastattelu on aiemmista opinnoista tutta ja olen litteroinut aiemminkin. Kysymykset ovat valmiina, joten niihin ei tarvinnut käyttää aikaa paljoa. Haastattelu oli lopulta aika lyhyt ja nopeasti litteroitu. Olen suorittanut aiemminkin puolistrukturoituja haastatteluita ja litteroinut sivu kaupalla. Tällä kertaa litteroin haastattelun kerralla yleiskielelle, joten se on kaikkien helppo lukea ilman murteen tuomia kommervenkkejä.

World Usability Day

WUD eli World Usability Day päivässä mielenkiintoisinta oli Teppo Räisäsen luento suostuttelusta tai vakuuttaamisesta. Digitaaliseen mediaan liittyy hyvin paljon erilaisia sääntöjä, varsinkin sosiaalisessa mediassa nämä käyttäytymissäännöt tulevat hyvin esille. Yleensä ajatellaan, että somessa on helpompi antaa kasvottomana kritiikkiä tai arvostella muita. Ei välttämättä muisteta sitä, että siellä esiinnytään omalla nimellä ja suurin osa hyväksytyistä kavereista tuntee toisensa. Kielenkäyttö voi olla todella julmaa, jota ei kyseisille ihmisille uskallettaisi sanoa kasvoteusten. Mielestäni somessa pätee sama ajatus siitä, että kohtele muita kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Valitettavasti olen joutunut poistamaan Facebookista joitakin ihmisiä kavereista, koska he eivät näitä sosiaalisen median käyttäytymissääntöjä. Eri sivustoihin tai sovelluksiin saadaan ihminen sitoutumaan parhaiten, kun vaaditaan rekisteröitymään. Rekisteröitymisen myötä saadaan ihmisestä paljon tietoa, jota käytetään hyväksi eri yhteyksissä. Tämä on mielestäni huolestuttavasti lisääntynyt ja nykyisin mietin tarkasti sen, mille sivustolle haluan tietojani jakaa.

Toinen mielenkiintoinen puheenvuoro oli Verohallinnon Harri Savolaisen, joka puhui käyttäjälähtöisestä suunnittelusta Omaverossa. Omavero on tulossa Verohallinnon sidosryhmien käyttöön, sitä kautta voi luultavasti suht huolettomasti hoitaa veroasioita. Yhtenä Omaveron haasteena on kieli, jota käytetään verohallinnossa. Verohallinnon kieli on haasteellista ”kapulakieltä”, jota eivät aina ymmärrä edes veroviraston tädit. Monimutkaiset termit tuottavat haasteita varsinkin verohallinnon asiakkaille ja sidosryhmille. Sidosryhminä ovat esimerkiksi yritykset ja yhdistykset. Verohallinto on hyvin monisyistä ja sen vuoksi Verohallinnon ohjeet ovat monisivuisia, tässä tulee se ongelma, että asiakkaat eivät rupea lukemaan näitä monisivuisia oppaita. Verohallinto joutuu miettimään Omaveron osalta uudelleen myös ohjeistustaan. 

Kolmas mielenkiintoinen puheenvuoro oli Mikko Rajasen UX-suunnittelun pimeä puoli. Ohjelmistojen suunnittelu on haasteellista, koska ohjelmistoja voidaan käyttää hyvin taidokkaasti väärin. Tämän vuoksi on otettu käyttöön myös harhauttava suunnittelu, jonka avulla voidaan tietoisesti petkuttaa joko ohjelmiston käyttäjää tai ohjelmiston luojaa. Toinen on voinut hyvässä hengessä luoda ohjelman muiden käyttöön ja vastavuoroisesti joku haluaa tietoisesti väärinkäyttää käytettävyyttä. Tämä on hyvin huolestuttavaa ja näitä luotuja "hirviöitä" pitäisi saada pois kytkettyä keskuudestamme.

SIGCHI ja World Usability day

Tänään kerkesin ensimmäisiä luentoja kuuntelemaan aiheesta ihminen tietotekniikan käyttäjänä ja kehittäjänä. Aihe on hyvin mielenkiintoinen, koska tietotekniikka kerkeää muuttua paljon jo näiden tulevan viiden vuoden aikana, kun tulemme tietojenkäsittelytiedettä opiskelemaan yliopistossa. Ala muuttuu jatkuvasti ja se vaatii perehtyneisyyttä alalla työskenteleviltä ja alaa opiskelevilta ihmisiltä. Tietotekniikkaa on jokapuolella, muun muassa autoissa ja kodinkoneissa. 

Tietotekniikkaa käytetään vauvasta vaariin, mutta jokainen määrittelee itse tietotekniikan käytön rajat. Toiset ovat hyvin avoimia ja uteliaita uutta tietotekniikkaa kohtaan, koska yleensä näitä palveluita on luotu helpottamaan arkea. Osa taas suhtautuu tietotekniikkaan hyvin epäilevästi ja varauksella. Heitä pelottaa kaikki uusi ja outo asia, mutta useiden toistojen avulla he vähitellen oppivat käyttämään tietotekniikkaa. Jokainen oppii asiat eri tavalla! 

Ensimmäisen moduulin tehtävänä oli perehtyä SIGCHIin. En ole kuullut kyseisestä yhdistyksestä aiemmin, googlailun myötä selvisi, että SIGCHI Finland yhdistys edistää ihmisten ja tietokoneen välistä vuorovaikutusta, sen tutkimusta ja opetusta. Yhdistyksen tehtävänä on myös yhdistää alasta kiinnostuneita ihmisiä yhteen ja edistää alasta keskustelemista. Yhdistys järjestää seminaareja ja tilaisuuksia, yhdistys on myös osa kansainvälistä ACM SIGCHI -järjestöä (sigchi.fi). Suomessa yhdistys järjestää opinnäytetyökilpailun vuosittain ja se kiinnostaisi varmasti tulevaisuudessa, saa nähdä! 

Ensiviikolla 8.11.2018 järjestetään Oulussa WUD eli World Usability day, joka voidaan vapaasti kääntää maailman käytettävyyspäiväksi. Päivän tarkoituksena on tuoda esiin ajatusta tietotekniikasta sillä, että kukaan ei joutuisi kärsimään sellaisista tuotteista tai palveluista, jotka eivät toimi toivotulla tavalla. Ihmiset eivät ole tyhmiä, jos he eivät osaa käyttää tiettyä sovelusta tai palvelua tietyllä tavalla. Päivän kansainvälisenä teemana on "UX design for good or evil?". Aiheesta olen lukenut jonkun  verran kirjallisuudesta ja päivän aikana varmasti saan lisää oppia mielenkiintoisesta aiheesta. Tästä päivästä teen vielä oman blogikirjoituksen!